Valikko Sulje

6 faktaa tuberkuloosista (joita minäkään en tiennyt)

Piano Berliiniläisessä hylätyssä tuberkuloosisairaalassa

Kun puolisen vuotta sitten päätin ottaa haasteen vastaan ja hypätä syöpätutkimuksesta mikrobiologiaan ja erityisesti tuberkuloositutkimukseen, en tiennyt tuberkuloosista paljoakaan. Ajattelin, että se on pääasiassa kolmannen maailman ongelma, vaikka niinkin lähellä kuin Venäjällä on erityishaasteena antibioottiresistentti tuberkuloosi, jota on erittäin vaikea hoitaa. Kaverin kokemuksen kautta tiesin myös, että on olemassa tubekuloosirokote, mutta sen tehosta minulla ei ollut tarkempaa ymmärrystä. Ilmeiseti minunkin sukupolveni on sen kuitenkin aikoinaan saanut.

Kaikkea mielenkiintoista kuitenkin oppii, kun on opiskellut itselleen ammatin, jossa saa perehtyä niin moneen mielenkiintoiseen aiheeseen. Jaan teille nyt muutaman mielenkiintoisimmista faktoista tuberkuloosista, jotka olen kevään aikana oppinut.

1. Tuberkuloosia hoidetaan kolmen antibiootin koktaililla, ja hoito kestää vähintään puoli vuotta

Ennen antibioottihoidon kehittämistä 50-luvulla tuberkuloosiin ei ollut käytännössä mitään tehokasta lääkettä. Antibioottihoito toi vihdoin toivoa tuberkuloosista parantumiseen, mutta moniin muihin bakteereihin verrattuna tuberkuloosia aiheuttava bakteeri Mycobacterium tuberculosis sietää antibiootteja uskomattoman sinnikkäästi. Kun normaali korvatulehdus hoituu viikon kuurilla, vaatii tuberkuloosi vähintään kuuden kuukauden jatkuvan hoidon kolmen eri antibiootin yhdistelmällä. Voi vain kuvitella missä kunnossa potilaan suolistomikrobit ovat moisen pläjäyksen jälkeen. Hoito on rankka ja sivuvaikutukset yleisiä, minkä vuoksi hoidon keskeytyksetkin ovat yleisiä. Antibioottihoidon keskeytykset taas johtavat helposti antibioottiresistenttien tuberkuloosibakteerien syntyyn. Antibioottiresistenttiin tuberkuloosiin onkin sairastunut jo noin puoli miljoonaa ihmistä. On selvää, että uudet, tehokkaammat hoidot ovat välttämättömiä tuberkuloosin vastaisessa taistelussa. Tämän vuoksi oma työmotivaatio onkin varsin korkealla.

2. Neljännes maailman ihmisistä kantaa latenttia tuberkuloosia

Eli aivan järkyttävä määrä: noin kaksi miljardia ihmistä kantaa keuhkoissaan potentiaalisesti tappavaa bakteeria, ja vain harva heistä edes tietää siitä. Voidaankin sanoa, että tuberkuloosibakteeri on äärettömän hyvin ihmiseen sopeutunut taudinaiheuttaja.

3. Vain joka kymmenes tuberkuloosiin sairastuneista kehittää aktiivisen infektion elämänsä aikana

Tämä on tietysti hyvä uutinen: vain suhteellisen harva tuberkuloosibakteeria kantava koskaan sairastuu vakavasti. Mutta koska kantajia on niin valtavasti, myös sairastuneita on paljon: yli 10 miljoonaa joka vuosi. Näistä noin 1,5 miljoonaa sairastunutta kuolee vuosittain. Tuberkuloosibakteeri onkin tällä hetkellä ihmiskunnan tappavin yksittäinen taudinaiheuttaja.

4. Aktiiviseen tuberkuloosiin sairastuu Suomessa edelleen yli 200 henkeä vuodessa

elderly photo

Tämä on ehkä selvempää vanhemmille ihmisille, mutta itselleni yllätys. Naiivisti kuvittelin, että suomessa olisi korkeintaan yksittäisiä tuberkuloosi-infektioita joillain maahanmuuttajilla. Todellisuudessa monet vanhemmat ihmiset kantavat vieläkin tuberkuloosibakteeria keuhkoissaan, ja joillakin se vanhuuden heikentämän immuunipuolustuksen vuoksi herää aktiiviseksi taudiksi. Tämä on erittäin tärkeä muistutus siitä, kuinka vähän aikaa sitten tuberkuloosi vielä jylläsi Suomessa. Vasta sotien jälkeen antibioottihoitojen yleistyessä ja asumisväljyyden lisääntyessä tuberkuloosimäärät kääntyivät selvään laskuun.

Toki lisääntynyt maahanmuutto on myös lisännyt tuberkuloositapauksia. Nykyisin noin puolet aktiivisista tubekuloositapauksista havaitaan maahanmuuttajilla.

5. Tuberkuloosirokote suojaa keuhkotuberkuloosilta vain lapsia

vaccine photo

Isorokkorokotteen hengessä tuberkuloosiin kehitettiin rokote käyttämällä naudan tuberkuloosia aiheuttavaa bakteeria jo lähes 100 vuotta sitten. Samaa rokotetta käytetään edelleen. Rokotteen teho vaihtelee kuitenkin suuresti maakohtaisesti (syitä tähän on monia, eikä niitä tunneta kovin hyvin). Yleisesti parhaimman tehon se antaa vastasyntyneille ja nuorille lapsille, jotka saavat siitä suhteellisen hyvän suojan lapsuuden ajaksi. Aikuisilla rokote on usein lähes tehoton keuhkotuberkuloosia vastaan, mutta antaa suojaa muita, harvinaisempia tuberkuloosimuotoja vastaan (tuberkuloosia voi esiintyä myös muissa elimissä kuin keuhkoissa). Tehokkaampaa rokotetta pyritään kehittämään ympäri maailmaa -myös Tampereella.

6. Tuberkuloosibakteerilla on uskomaton repertuaari selviytymisstrategioita, joilla se huijaa ihmisen immuunipuolustusta

Jos bakteereilla olisi housut, tuberkuloosibakteerin housut olisivat täynnä takataskuja. Jostain se nimittäin vetelee kikkakolmosia niin että kokeneinkin bakteeriensyöjäsolu hämääntyy. Tuberkuloosibakteerin selviytymistaktiikka on vähän sama kuin jos rosvo piileskelisi poliisin vaatekaapissa: tuberkuloosibakteeri piilottelee bakteeriensyöjäsolulen sisällä ilman että se tulee itse syödyksi. Tämän lisäksi se saa bakteerinsyöjäsolun, eli makrofagin lähettämään toisille immuunipuolustuksen soluille ”täällä kaikki hyvin, menkää matkoihinne” -viestiä, mikä rauhoittaa immuunipuolustusta. Jos joitain ”solupoliiseja” kuitenkin eksyy paikalle, ne tuhoutuvat ja päätyvät tuberkuloosibakteerijengin ympärille kirjaimellisesti suojamuuriksi muita immuunipuolustuksen joukkoja vastaan. Siellä oman suojamuurinsa takana tuberkuloosibakteeri voi piileskellä vuosikymmeniä, jopa kokonaisen ihmiselämän, ilman että sen kantajalla on mitään aavistusta potentiaalisesti tappavasta seuralaisestaan.

Eikä siinä vielä kaikki, voisin sanoa, mutta jottei tämä postaus venyisi uuvuttavan pitkäksi, jätän yksityiskohtaisemman selvityksen tuberkuloosibakteerien selviytymiskeinoista myöhempään ajankohtaan.

Tässä oli siis jonkinlaista alustusta tuberkuloositutkijan haasteisiin. Mitä muuta olet aina halunnut tietää tuberkuloosista, muttet ole koskaan kehdannut kysyä? Laita kysymyksesi kommenttikenttään, niin lupaan vastata siihen mahdollisimman pian (kunhan ensin kilautan kollegalle, joka oikeasti tietää tuberkuloosista jotain ;)).

(Artikkelikuvassa vanha piano hylätyssä berliiniläisessä tuberkuloosisairaalassa.)

Herättikö ajatuksia? Jäikö jotain puuttumaan? Kommentoi!

%d bloggaajaa tykkää tästä: