Valikko Sulje

Paradoksaaliset antibiootit

Antibiooteilla on nykyisin ehkä vähän huono maine niiden liikakäytön ja suolistomikrobien haittavaikutusten vuoksi, mutta tosiasiassa antibioottihoidot ovat kasvattaneet ihmisten elinikää luultavasti enemmän kuin mikään muu yksittäinen keksintö tai hoitomuoto viimeisen sadan vuoden aikana.

Monet ennen tappavat, vammauttavat tai kroonista kipua aiheuttavat sairaudet voidaan antibioottien ansiosta hoitaa nykyisin muutamassa päivässä. Infektiotautien hoidon lisäksi monet lääketieteelliset operaatiot, kuten leikkaukset, kemoterapiahoidot tai elinsiirrot olisivat huomattavasti riskialttiimpia ilman antibiootteja. Antibiootit, antibioottihoito ja antibioottien kehitys ovat kuitenkin monella tavalla hyvin paradoksaaleja ilmiöitä.

Antibootit ovat bakteerien itsensä tuottamia


Monet yleiset antibiootit, kuten esimerkiksi streptomysiini, neomysiini ja kloramfenikoli ovat aktinobakteereihin kuuluvien streptomyces-bakteerien tuottamia. Itseasiassa kaksi kolmasosaa kaikista luonnollista alkuperää olevista antibiooteista on näiden bakteerien tuottamia. Tai jos ollaan tarkkoja, kaikki antibiootit ovat luonnollista alkuperää, sillä jo määritelmänsä mukaisesti antibiootit ovat jonkin mikrobin tuottamia kemiallisia aineita, jotka tappavat bakteereja tai estävät niiden kasvua. Toki myös homeet ja muut mikrobit tuottavat antibiootteja, mutta valtaosa antibiooteista on bakteerien itsensä tuottamia.

Antibioottihoito johtaa antibiooteille resistentteihin bakteerikantoihin


Antibioottihoidot ovat hyvin tehokkaita tuhoamaan bakteereja ja parantamaan bakteeriperäisiä infektioita. Kuitenkin käytännössä saman tien, kun antibiootteja alettiin käyttämään, ilmestyi myös antibiooteille resistenttejä bakteerikantoja. Tähän vastattiin kehittämällä uusia antibiootteja, mutta ei kulunut edes vuosisataa ensimmäisten antibioottien kehittämisestä, kun ensimmäiset kaikille tunnetuille antibiooteille resistentit bakteerikannat ilmestyivät. Voi vain arvailla mitä tapahtuu seuraavan sadan vuoden aikana, mutta nykyisillä antibiooteilla tuskin tulemme selviämään kovin pitkälle.

Uusia antibiootteja ei kehitetä koska niitä ei uskalleta käyttää


Antibioottiresistenssi on tunnustettu laajenevaksi ja hyvin merkittäväksi ongelmaksi jo pidemmän aikaa. Siksi voisi olettaa, että uusien antibioottien kehittäminen olisi lääkeyhtiöiden prioriteettilistan kärkipäässä. Näin ei useimmiten kuitenkaan ole. Itseasiassa uusien antibioottien kehitys on ollut hiipumaan päin jo 80-luvulta lähtien, ja tällä vuosituhannella niitä on saatu markkinoille enää keskimäärin vähemmän kuin yksi vuodessa.


Antibioottien kehitys on joutunut noidankehään. Uusia antibiootteja ei ole kaupallisesti kannattavaa kehittää, koska niiden myyntitulo ei useinkaan riitä kattamaan kalliita kehityskuluja. Myyntitulot eivät kuitenkaan takkua lääkkeen tehottomuuden vuoksi, vaan siksi, että uusia ja tehokkaita lääkkeitä halutaan säästellä. Säästely taas johtuu uusien antibioottien kehityksen epävarmuudesta: jos tähän uuteenkin lääkkeeseen syntyy resistenssi, eikä muuta tehokasta lääkettä ole saatavilla, millä me sitten hoidamme resistenttejä infektioita?


Jos uusia antibiootteja kehitettäisiin enemmän, niitä ehkä uskallettaisiin käyttääkin enemmän ja kehitystyö olisi kannattavaa. Mutta mikä firma uskaltaisi ja kykenisi ottamaan niin ison kaupallisen riskin, kun yhdenkin uuden lääkkeen kehitystyö maksaa reippaasti yli miljardin?

Voittoa tavoittelemattomat tutkimuskonsortiot


Yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla ei-kaupallinen lääkekehitys, joka on huomattavasti kaupallista edullisempaa muun muassa erilaisten tukien ansiosta. Yksi esimerkki onnistuneesta lääkekehityksestä on voittoa tavoittelemattoman TB-Allianssin kehittämä antibioottiresistentin tuberkuloosin hoitoon hyväksytty mikrobilääke pretomanid. Resistentin tuberkuloosin hoitoon on todella vähän tehokkaita lääkkeitä, joten uudella ja tehokkaalla lääkkeellä on todella suuri merkitys taudin hoidossa.

Pula tehokkaista lääkkeistä pätee kuitenkin myös ei-resistenssiin tuberkuloosiin: nykyinen hoito on hidasvaikutteinen, sivuvaikutukset merkittäviä ja hoidon keskeyttäminen suht yleistä. Onneksi pretomanidin teho on alustavissa kliinisissä kokeissa osoittautunut lupaavaksi myös antibioottihoidolle sensitiivisen tuberkuloosin hoidossa. Pretomanidin laajempi käyttö voisikin lyhentää tuberkuloosihoidon kestoa, ja näin parantaa nykyisen hoidon tehokkuutta. Toivottavasti TB-Allianssi saa kerättyä rahoitusta pretomanidille vielä uusiin, kalliisiin kolmannen tason kliinisiin kokeisiin myös ei-resistenssin tuberkuloosin hoidossa.

Lähteet

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4378521/#:~:text=Carbapenem%2Dresistant%20Enterobacteriaceae%20(CRE),%E2%80%9D%20against%20drug%2Dresistant%20pathogens.

https://www.thelancet.com/journals/lanres/article/PIIS2213-2600(19)30366-2/fulltext

Herättikö ajatuksia? Jäikö jotain puuttumaan? Kommentoi!

%d bloggaajaa tykkää tästä: