Valikko Sulje

Mitä tiedämme ensimmäisestä koronarokotteesta?

Pfiser ja saksalainen BioNTech näyttivät voittaneen rokotekilpailun ehkäpä merkittävimmän osan: heidän rokotteensa kolmannen ja mittavimman kliinisen kokeen alustavat tulokset julkaistiin alkuviikosta lehdistötiedotteena. Tiedotteen mukaan heidän rokotteensa on turvallinen ja sen tehokkuus on 90 %, mutta säilyäkseen se tarvitsee -70 asteen kylmäketjun. Mitä tämä kaikki oikeastaan tarkoittaa?

Miten rokotteita voidaan kehittää

Aiemmassa blogipostauksessani esittelin erilaisia strategioita, joilla rokotteita nykyisin kehitetään. Tiivistäen rokotteita voidaan kehittää vanhalla tavalla tai uudella tavalla.

  • Vanhalla tavalla rokotteessa käytetään heikennettyä tai muuntunutta taudinaiheuttajaa.
  • Uudella tavalla taas rokotteessa voidaan käyttää pelkkää taudinaiheuttajan, kuten viruksen, perimää, eli DNA:ta tai RNA:ta, tai peptidiä eli proteiinin osaa.

Vanhalla tavalla tuotettu rokote on usein tehokas, mutta heikennettynäkin taudinaiheuttaja voi synnyttää sivuvaikutuksia.

Uudella tavalla tuotetusta rokotteesta voidaan olettaa syntyvän vähemmän sivuvaikutuksia sillä rokotteen sisältämä pätkä viruksen perimää tai proteiinia ei voi aiheuttaa tautia. Teho sen sijaan saattaa jäädä heikoksi. Uudella tavalla tuotettuja rokotteita on toistaiseksi käytössä hyvin vähän, mutta yhtenä esimerkkinä mainittakoon papilloomavirusrokote, joka sisältää pätkiä viruksen eri alatyyppien pintaproteiineista.

RNA-rokotteita ei ole tiettävästi markkinoilla vielä yhtään, mutta nyt Pfiser on tosiaan hakenut myyntilupaa RNA-rokotteelle, joka suojaa COVID-19 taudilta.

RNA-rokote

RNA-rokote tarkoittaa siis käytännössä sitä, että se rokoteannos, joka injektoidaan rokotettavan lihakseen, sisältää pätkiä ribonukleiinihappoa, RNA:ta. RNA on pitkä ja ohut molekyyli, joka koostuu hapesta, vedystä, hiilestä ja fosforista. Se sisältää kemiallisen koodin, jota kaikki solumme pystyvät lukemaan, ja jonka avulla solut tuottavat peptidiketjuista muodostuvaa proteiinia. Omat solumme lukevat jatkuvasti omaa RNA:tamme, josta sitten voidaan tuottaa erilaisia proteiineja solumme ja kehomme tarpeisiin.

Kuva havainnollistaa miten DNA luetaan ensin RNA:ksi (monet virukset jättävät tämän stepin välistä ja säilyttävät perimänsä suoraan RNA:na), ja RNA luetaan sitten polypeptidiksi, eli peptidiketjuksi, joka lopulta laskostuu proteiinimöykyksi. Kuva: https://www.nature.com/scitable/topicpage/translation-dna-to-mrna-to-protein-393/

Koska RNA:n kemiallinen koodi on viruksesta ihmiseen sama, solumme voivat lukea myös rokotteen sisältämän RNA:n ja tuottaa siitä peptidiketjua. Näin kävisi myös oikeassa virusinfektiossa, mutta rokotteen RNA on paljon viruksen RNA:ta lyhyempi, eikä siitä tuoteta kuin pieni osa viruksen pintaproteiinia.

Rokotteen RNA ei siis aiheuta infektiota, mutta immunipuolustuksemme on tarpeeksi valpas tunnistamaan pienenkin pätkän vierasta proteiinia, joten se riittää immuunipuolustuksen aktivaatioon ja vasta-aineiden tuotantoon.

Suurimpana pullonkaulana RNA-rokotteiden tehon suhteen on pidetty sen heikkoa kulkeutumista solun sisään. RNA-molekyyli ei tiettävästi itsessään pääse solun sisään, vaan siihen tarvitaan esimerkiksi viruksen kuoriproteiineja, jotka ”avaavat” solun pinnalla olevia entsyymilukkoja viruksen sisällä kulkeutuvalle RNA:lle. Ilmeisesti rokoteinjektion aikaansaama paikallinen paine kuitenkin heikentää injektiokohdan soluja sen verran, että riittävästi RNA:ta pääsee solujen sisään ilman viruskuortakin. (Rokoteen RNA:n siirtymiseen solun sisään saattaa olla muitakin mekanismeja, mutta niistä minulla ei ole tällä hetkellä tietoa.)

Kylmäsäilytys

Rokotteen säilytysvaatimukset ovat myös olleet isosti esillä viime aikoina. Verrattuna perinteisiin rokotteisiin tai edes DNA:han, RNA säilyy valitettavan huonosti. Tämä johtuu RNA:n rakenteesta. Kuten alla oleva kuva hienosti havainnollistaa, DNA on kaksijuosteinen, mikä estää sen hajoamista niinkin tehokkaasti, että kymmeniä tuhansia vuosia vanhoista mammuteistakin on mahdollista eristää pätkiä DNA:ta. RNA on kuitenkin yksijuosteinen, minkä vuoksi se on altis hajoamiselle, ja vaatii -70 asteen lämpötilan pysyäkseen ehjänä sellaisenaan.

Mutta kuten rokotetutkimuskeskuksen johtaja ja laitoksemme professori Mika Rämet mainitsi, yliopistot ovat täynnä -70 asteen pakkasia näytteiden säilytyksiä varten, joten varmasti rokotteiden säilytys ja jakelu niiden kautta saadaan onnistumaan.

Turvallisuus ja tehokkuus

Pfiserin lehditötiedotteen mukaan vasta julkaistussa, kolmannen faasin kliinisessä kokeessa oli mukana 44 000 koehenkilöä, ja rokoteen tehokkuudeksi todettiin upea 90 %. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Käytännössä kliinisessä kokeessa koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään, jossa kummassakin oli noin 22 000 osallistujaa. Toinen ryhmä sai tutkittavaa rokotetta kaksi pistosta kolmen viikon välein ja toinen ryhmä sai pistokset plaseboa, eli luultavammin suolavettä samoin kolmen viikon välein.

Turvallisuus

Sivuvaikutuksia seurattiin, eikä niitä ilmeisemmin todettu hyväksyttäviä määriä enempää. Tästä puolesta emme itseasiassa ole kuulleet lehdistötiedotteen perusteella sen enempää, mutta varsinainen tieteellinen julkaisu ja myyntilupahakemus selventänevät tätä puolta enemmän. Joka tapauksessa, voidaan olettaa että vakaviakaan sivuvaikutuksia, joiden esiintymistodennäköisyys olisi suurempi kuin 1: 10 000 ei havaittu. Toki sivuvaikutuksia, joiden esiintymistodennäköisyys olisi 1: 100 000, ei tällä koehenkilömäärällä pystyttäisi välttämättä huomaamaan. Jos Suomessa rokotettaisiin viisi miljoonaa asukasta, voisi periaatteessa 50 epäonnekasta saada rokotteesta jonkin sivuvaikutuksen, jota ei tässä kliinisessä kokeessa havaittu.

Käytännössä rokotetta ei kuitenkaan heti riitä viidelle miljoonalle suomalaiselle, vaan vain pienelle joukolle. Tämä on toki valitettavaa, mutta turvallisuuden kannalta on hyvä, että sivuvaikutuksien ilmaantumisia voidaan seurata hieman pienemmällä joukolla ennen kuin rokotetta annetaan aivan kaikille. Samalla nyt käynnissä olevat tutkimukset rokotteen turvallisuudesta ja tehosta esim. lapsilla ehtinevät valmistua.

Rokotteen tehokkuus

Pfiserin lehdistötiedotteessa hehkutettiin upeaa 90 % tehokkuutta. Mistä tämä luku on peräisin?

Todellisuudessa noin 44 000 koehenkilön joukosta COVID-19-tautiin sairastui tutkimuksen aikana 94 henkeä. Näistä 85 oli plaseboryhmässä ja 9 rokotettujen ryhmässä. Eli plaseboryhmästä 0,4 % sairastui (85/22 000), ja rokoteryhmästä sairastuneita oli 0,04 % (9/22 000). Tästä tulee 90 % tehokkuus.

Kun ajatellaan, että tehokkuutta arvioidaan alle sadan hengen joukosta, on selvää ettei 90 % ole mikään absoluuttinen luku, vaan se voi tarkentua kumpaan vain suuntaan hyvinkin huomattavasti. Itse uskaltaisi arvioida, että tehokkuus voisi olla jotain 50 % ja 96 % välillä. Joka tapauksessa, rokotuksen kannattavuuden kannalta jopa vain 50 % tehokkuus voisi olla riittävä, joten tässä vaiheessa lienee oikein sanoa, että rokotus luultavimmin on riittävän tehokas.

Luonnollisesti rokotteen antaman suojan kestosta emme tiedä vielä paljoakaan. Emme myöskään tiedä vähentääkö rokote kuolemia (voisi kyllä olettaa, mutta tästä ei ole vielä kliinistä dataa), tai estääkö se infektiota itsessään tai sen levittämistä. Näistä kysymysmerkeistä huolimatta rokote vaikuttaa turvalliselta ja riittävän tehokkaalta estämään COVID-19-tautiin sairastumista. Se on aika kova juttu.

Huijaako ylikansallinen lääkejätti?

Satojen miljoonien tai jopa useamman miljardin rokoteannoksen myynti tuo luonnollisesti huomattavat voitot kilvan voittaneelle lääkeyhtiölle. Voisiko olla mahdollista, että lääkeyhtiö on vääristellyt tuloksia voittaakseen kilpailun?

Isoilla ääkeyhtiöillä on kehnohko maine lääkkeiden avoimen kehityksen suhteen, eikä aina suinkaan aiheetta. Koronaviruspandemian jyllätessä rokotekehityksessä huijaaminen voisi toki olla houkuttelevaa, mutta realiteetit huomioon ottaen en usko tähän. Miksi? Pfiser ei ole ainoa rokotekehittelijä, vaan useampi muu yhtiö on aivan kintereillä. Jos Pfiserin rokote osoittautuu hitustakaan epäilyttäväksi, valtiot voivat helposti vaihtaa firmaa, ja ostaa loput rokotteet luotettavammalta taholta. Tämä olisi Pfiserille valtava taloudellinen menetys. Lisäksi kaikkien huomio kohdistuu tällä hetkellä koronavirusrokotteeseen. Jos tässä mokataan, se myös muistetaan, ja firman maine saa ison kolhun pitkäksi aikaa. Huijaamisen riskit ovat yksinkertaisesti niin suuret, ettei siihen ole edes ylikansallisella lääkejätillä varaa.

Herättikö ajatuksia? Jäikö jotain puuttumaan? Kommentoi!

%d bloggaajaa tykkää tästä: